Historia

Kaksosia ja Hirvosia vanhan Kaksolan portailla 1940-luvulla

Nykyinen Kaksolan tilan isäntä Jaakko Kaksonen ja hänen sisaruksensa Jussi ja Maija ovat suoraan alenevassa polvessa Kaksolaan v. 1884 muuttaneita Kaksosia. Kaksolan maat ensin vuokrattiin Hackmanilta ja ostettiin omaksi 1940-luvulla.  Jaakon äiti Sylvi Kaksonen s. Juvonen on tullut emännäksi taloon Tuusniemeltä. Outokummun Kaksoset polveutuvat Kaksosen suvun Kiteen haarasta. Suvun eri haaroista tehdyt tutkimukset näyttävät johtavan kaikki 1600-luvulle Kerimäen Kaksolan kylään.

Jaakko Kaksosen isovanhemmat Anna s. Hirvonen ja Juho Kaksonen

Nimen alkumuoto Kaxo näyttää kuitenkin tulleen Ruotsin valtakunnan veroluetteloihin 1500-luvulla Säämingissä (Kerimäki) Savon itäisimmässä kolkassa. Ennen vuotta 1945, siis ennen karjalaisten evakkotaivalta, Kaksoset keskittyivät alueelle Kerimäki-Jaakkima-Sortavala. Kaksosten painopistealue on varsin suppea. Vuosien varrella sukun on täydentynyt avioliittojen kautta eri suvuista olevilla henkilöillä. Myös alunperin Saksasta Suomeen, Viipuriin 1500-luvulla saapunut Jochim Neiglicken (myöh. Neiglick) liittyy Kaksosten yhteen sukuhaaraan tämän suvun avioliiton kautta: Anders Thomasson Kaxoin – Susanna Neiglick, vihitty Kiteellä 20.11.1748. Susannan isä oli Kiteen kirkkoherrana 1700-luvulla toiminut Joachim Neiglick.

Väestörekisterikeskuksen tietokanta antoi tulokseksi helmikuussa 2020, että sukunimi Kaksonen oli 459:llä Suomessa asuvalla henkilöllä. Samaan aikaan ulkomailla oli 14 Kaksonen-sukunimeä, joten yhteensä niitä oli 473. Määrä on pysynyt suunnilleen samana viimeiset parikymmentä vuotta.

Kaksolan vanha päärakennus rakennettiin kahdessa vaiheessa 1800-luvulla. Hirsirakenteinen talo oli verhottu laudoituksella ja maalattu 1930-luvulla punamullalla. Talo jouduttiin purkamaan huonokuntoisena vuonna 1978 Paikasta muistuttaa porraskivi muistolaattoineen pihalla.

Vanha Kaksola

Maataloutta on harjoitettu tilalla alusta lähtien, karjanpito loppui 1970 -luvulla. Viimeisin hevonen, Paavi, eli 32-vuotiaaksi vuoteen 2015. Kesäisin Kaksolan laitumilla pidetään edelleen hoitohevosia.

Kaksolan tila muistetaan kyläpuodista, jota pidettiin 25 vuoden ajan 1930-luvulta lähtien, kaupan tavarat tuotiin osittain Kuopiosta. Tilan kautta Kuopioon kulkenut laivaliikenne ja laituri toivat eloa kylälle. Kun illalla nousi laivaan, aamulla pääsi jo Kuopion torille. Sisävesilaivaliikenne loppui 1950-luvulla. 

Sisävesilaiva Tapion pienoismalli kanavamuseolla Heinäveden Varistaipaleella
Vanha Kaksola ja Jaakko Kaksonen
Jussi Kaksonen

Kaupan pito loppui Kaksolassa 50-luvulla.  Vanhoja rakennuksia kuten aitta, nuottakota ja riihi on vielä jäljellä. Puimalato on rakennettu 30-luvulla ja riihi siirretty paikalleen 50-luvulla. Navetta on rakennettu 1953 ja se oli paikkakunnan viimeisiä kivestä rakennettuja navetoita. Uudempi punatiilinen päärakennus on vanhasta talosta hieman ylempänä rinteessä.   Tilan isäntä Jaakko Kaksonen työskenteli Outokummun kaivoksessa, mutta kaivostoiminnan lakattua kaupungissa hän aloitti marjatilallisena ja mökkimajoittajana 1980-luvulla. Tila on kehittynyt vuosien varrella nykyiseen muotoonsa, esimerkiksi mehuasema aloitti toimintansa vuonna 2008.

Kaksosen sukua ja sen perinteitä ja historiaa pitää yllä Kaksosen sukuseura, joka perustettiin 2014. Perheen historiaa voi tarkastella myös pienen kotimuseon esineiden kautta vanhassa aitassa. Tietoja Kaksosen suvusta on antanut sukututkimusta harrastanut Jussi Kaksonen.

Kaksola päärakennus